Juha Tapio

Valtiovalta on päättänyt hävittää pienet ja keskisuuret kunnat pakottamalla ne kuntaliitoksiin. Valtio on kiristänyt ja kurjistanut kuntia vähentämällä valtionosuuksia, pidättäytymällä niiden tasokorotuksista ja rohmuamalla valtaosan yhteisöveron tuotosta. Kuntien saattaminen kroonisiin talousvaikeuksiin on tietoinen valinta.

Kuntien tappolinja tähtää hyvinvointivaltion romuttamiseen. Onhan kunnan päätehtävä huolehtia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä koulutuksesta. Kuntaliitoksessa varakkaampi kunta ottaa vastuulleen köyhemmän kunnan palveluiden järjestämisen. Samalla valtionapu vähenee. Valtio pääsee kuin koira veräjästä, ja kunnilla on yhä vähemmän rahaa peruspalveluihin.

Oikeisto haluaa yksityistää julkiset palvelut. Suurkunta tarjoaa laajoja suuryhtiöitä kiinnostavia markkina-alueita. Irakissa vankilaa pitävä ja Suomessa ruoka- ja hoivapalvelua tarjoava ylikansallinen firma on kiinnostunut Oulusta. 3000 asukkaan kunta ei ole houkutteleva kumppani.

Suurkunta ei ole onnela. Vaikeuksistaan huolimatta moni pieni kunta on hoitanut peruspalvelut hyvin. Oulu on onnistunut tilaaja-tuottajamalleineen saamaan perusterveydenhuollon huonoon jamaan ja karkottamaan lääkärit. Haukiputaalla terveyskeskuslääkärin virat on täytetty.

Pienessä kunnassa löytyy myös suuresta yksiköstä puuttuvaa solidaarisuutta. Esimerkiksi vanhus on aina jonkun omainen tai tuttu. Oulussa vanhukset ovat vain lukumääriä, edellisen sosiaali- ja terveystoimen johtajan sanoin “kappaleita”.  

Liittyminen osaksi suurta kuntaa merkitsee palveluiden huononemista. Ylikiiminki sai tehtäväkseen lakkauttaa kyläkoulut tullakseen Oulu-kuntoon. Monet kuntakeskuksen palvelut siirtyvät kauas, ja kylille ei jää mitään.

Mitä suurempi kunta sen paksumpi ja monimutkaisempi on myös valtuuston esityslista. Luottamustoimet muuttuvat yhä vaativimmiksi ja ammatillistuvat saaden kokopäivätyön luonteen. Virkamiesten valta kasvaa entisestään. Luultavasti myös kuntalaisten usko ja luottamus yhä vallattomammaksi käyvään valtuustoon hupenee.

Kallioparkkia vastustava adressi luovutettiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle eilen 16.3. Adressin on allekirjoittanut yli 17 600 henkilöä, joista noin 15 000 on oululaisia. Nimien keräys on kestänyt reilun vuoden.

Oululaisten nimien määrä vastaa noin 14 prosenttia äänioikeutetuista ja lähes 25 prosenttia viime kunnallisvaaleissa Oulussa äänestäneistä. Kyseessä on mittavin adressin muodossa kerätty mielipiteenilmaus Oulussa. Päättäjien toivotaan ottavan näin laajan mielipiteen huomioon, kun kallioparkista tehdään lopullinen päätös tänä vuonna.

Valtuuston kokouksessa jätettiin myös valtuustoaloite, jossa vaaditaan neuvoa- antavan kansanäänestyksen järjestämistä kallioparkista. Aloitteen allekirjoitti 23 vasemmistoliiton, vihreiden ja perussuomalaisten valtuutettua.

Oulun Vasemmistoseuran vuosikokous 10. maaliskuuta 2009 otti kantaa sen puolesta, että kallioparkin rakentamisesta luovuttaisiin:

Oulun on viisasta luopua kallioparkista

Oulun Vasemmistoseura katsoo, että Oulun on viisasta luopua kallioparkki –hankkeesta noudattaen kallioparkkia vastustavan 17500 allekirjoittajan tahtoa. Kallioparkki on kallis ja sitä varten Oulu joutuisi ottamaan lisää velkaa muutoinkin heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa. Hankkeen käyttökustannukset rasittaisivat vuosikausia veronmaksajia. Yksityisautoilun suosiminen kiihdyttäisi ilmaston lämpenemistä. Kallioparkin sijasta tulee panostaa peruspalveluiden säilyttämiseen ja työllistävämpiin välttämättömiin rakennushankkeisiin, kuten homerakennusten korjaamiseen.

Oulussa ja Oulun seudulla on syytä palata maan pinnalle ylimitoitetuissa yksityisautoiluun perustuvissa kauppakeskussuunnitelmissa. Kunnille kuuluvaa kaavoitusvaltaa ei pidä luovuttaa vaalirahoituksesta kyseenalaista kuuluisuutta saavuttaneille liikemiestahoille. Seudun kuntien yhteisesti hyväksymästä yleiskaavasta on pidettävä kiinni.